Kukkasen peruskoulun jopo-luokka pääsi ainutlaatuiselle
matkalle Outward Bound –järjestön kanssa Inkoon saaristoon elokuun lopussa.
Järjestöltä luokka sai mukaansa varusteiden lisäksi kaksi leirinvetäjää, Miia
Riihimäen ja melontakouluttaja Petri Sutisen. Oppilaat ovat kirjoittaneet kukin
tarinan retkestä, seuraavassa otteita heidän kertomuksistaan:
”Jokaisen piti ottaa mukaan muun
muassa villavaatteita, makuupussi ja 15 litraa vettä. Reissussa ei olisi sähköä eikä vesijohtovettä,
ja yöt olisi tarkoitus nukkua teltassa. Silloin viimeistään päätin, etten lähde
mukaan.”
”Lähdimme melomaan ensimmäiseen
saareen. Pääsimme perille ja aloimme ensimmäiseksi kasaamaan telttoja. Sen
jälkeen lähdimme rantaan paistamaan makkaraa ja siitä suoraan nukkumaan.
Ensimmäisenä yönä oli vaikea saada unta.”
Matkalle lähtö jännitti niin nuoria kuin aikuisiakin, sillä olot tulisivat olemaan vaatimattomat ja olisimme täysin sään armoilla. Pakkaamiseen olimme saaneet tarkat ohjeet, mutta kajakkien pakkaaminen osoittautui silti yhdeksi haastavimmista asioista retkellä:
”Kajakit pakattiin ja purettiin joka päivä. Oli vaikea saada mahtumaan
kaikki tavarat, koska kajakkien pakkausaukot olivat niin pienet ja tilaa oli
vähän.”
”Päivät toistuivat samanlaisina: Aamuisin
kun heräsimme, menimme tekemään aamupalaa. Sitten rupesimme purkamaan telttoja
ja pakkaamaan kajakkeja. Kun kaikki olivat valmiina, lähdimme melomaan
seuraavaan saareen.”
Melontamatkan pituus kasvoi viikon aikana. Ensimmäisenä päivänä meloimme 2km, seuraavana 4km ja loput kolme päivää 7km päivässä.
Oppilaat pitivät reissussa parhaimpana melomista ja vaahtokarkkien paistoa nuotiolla. Opettajien mielestä hienoa oli mm. yhteisten kokemusten jakaminen ja hauskat jutut. Melontataidot kasvoivat viikon aikana ja vauhti lisääntyi. Haastavinta oli peseytyminen, sillä ainoa vaihtoehto oli kylmä merivesi. Silti melkein kaikki uskaltautuivat uimaan. Rohkeimmat osallistuivat myös melojankasteeseen! Melojankasteessa melojan piti nousta kajakista ja liu’uttaa itsensä kajakin kärkeen, kastaa nenä veteen ja päästä takaisin kajakin kyytiin putoamatta veteen!
Ruuat tehtiin retkikeittimillä ja joskus myös nuotiolla, jos sellainen oli. Tiskit tiskattiin merivedellä. Ruuanlaiton, teltan pystytyksen ja kajakkien pakkaamisen lisäksi oppilaat viettivät aikaa korttia pelaten ja puita hakkaamalla. Jotkut olivat ottaneet oman ongen mukaan. Aikuiset nauttivat maisemista ja kahvista ulkoilmassa.
Jopolaiset suosittelevat tällaista retkeä ja melontaa kaikille, koska maisemat olivat niin erilaisia, mihin olemme tottuneet täällä sisämaassa, ja retkellä oppi paljon uusia taitoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vain asialliset ja aiheeseen liittyvät kommentit julkaistaan, huomioithan palautetta antaessasi.
Korjauspyynnöt virhelellisestä uutisoinnista osoitteeseen kukkasen.verkkolehti@gmail.com